Puuvene on erottamaton osa suomalaista mielenmaisemaa – SLAM Suursaari Race

Puuvene on erottamaton osa suomalaista mielenmaisemaa

  • Home
  • Puuvene on erottamaton osa suomalaista mielenmaisemaa

Puuvene on erottamaton osa suomalaista mielenmaisemaa

Category: Blog

Suomalaista järvi- tai merimaisemaa katsellessa on helppo huomata, että liimasaumainen puuvene on edelleen suosittu kulkuväline ja erottamaton osa suomalaista veneperinnettä. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä tuhansien järvien maassa venettä on tarvittu sekä liikkumiseen että kalastamiseen. Suomessa on vahva veneenrakentamisen perinne ja siihen osallistuvat sekä ammattimaiset veneveistäjät että veneitä harrastuksenaan rakentavat entusiaistit. Veneitä valmistetaan pääosin männystä, kuusesta tai haavasta. Veneitä voidaan valmistaa myös vanerilaudasta, mutta tällöin lautoja täytyy pidentää esimerkiksi liimaamalla, sillä vanerilevyjen standardimitta ei ole yleensä riittävä veneen laudoituslautojen valmistamiseen.

Puuvene rakentuu pitkiä lautoja yhdistelemällä

Puuveneen runko voidaan laudoittaa pääasiassa kahdella eri tavalla. Jos kyseessä on tasasaumainen vene, lautojen pitkät sivut sovitetaan tasaisesti toisiaan vasten ja näin veneen pinnasta tulee sileä. Limisaumaveneessä taas ylemmän laudan sisäpuolen alareuna asetetaan hieman alemman laudan yläosan päälle. Saumasta saadaan tiivis, kun alemman laudan yläreunan ulkopintaan höylätään muuttuvakulmainen viiste. Näin ylälauta asettuu tiiviisti saumaa vasten. Saman tyyppiset viisteet höylätään myös lautojen päihin ja näin laudat saadaan asettumaan päiden koko leveydeltä samalle tasolle keulassa ja perässä. Limisaumaveneessä laudat liitetään toisiinsa litteillä venenauloilla ja naulojen päät taittamalla. Mikäli saumat on tehty huolellisesti, niitä ei välttämättä tarvitse tiivistää mitenkään. Tarvittaessa tiivistämiseen voidaan käyttää liimamassaa tai puuvillalankoja. Historiassa suosittuja tiivisteitä ovat olleet myös terva ja eläinten karvat.

Veneet ovat tärkeä osa Suomen historiaa

Veneet ovat aina olleet tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Itseasiassa vene on jousen ohella ainoa ihmisen valmistama esine, jota on kuvattu jo tuhansia vuosia sitten kalliopiirroksissa ja -maalauksissa. Veneiden esihistorian tutkiminen perustuukin pääosin piirroksiin. Suomesta on kuitenkin löytynyt muutamia kivikaudelta peräisin olevia meloja ja ruuhia. Varsinaiset venelöydöt ovat kuitenkin alle tuhannen vuoden takaa. Ensimmäiset suomalaiset veneet olivat haaparuuhia eli haapioita. Ne valmistettiin kovertamalla haavan rungosta. Runkoa lämmittämällä siitä oli saatu avarrettua ruuhta muistuttava vene. Veneen laitojen korkeutta nostettiin lisälautojen avulla. Ennen metallisten naulojen yleistymistä kiinnikkeinä käytettiin ohuita puunjuuria tai nahkasuikaleita, joiden avulla laudat ”ommeltiin” yhteen.

Aiemmin veneenveisto oli yleisempää kuin nykyään ja esimerkiksi 1800- ja 1900-luvuilla etenkin saaristossa osattiin joka talossa valmistaa veneitä omaan käyttöön. Suosituin tekniikka on ollut limisaumatekniikka, jolla on rakennettu jopa viikinkiveneitä. Nykyään veneenveistoon sopivaa puuta on aiempaa hankalampi löytää, sillä veneen laudoitukseen parhaiten sopivaa mäntyä on saatu 150 vuotta sekametsästä, mutta nykyisissä talousmetsissä kasvavat puut eivät kasva yhtä kookkaiksi. Veneenrakennuksen perinteen uskotaan muuttuvan uusien materiaalien tullessa saataville. Erityisesti vanerit kilpailevat puun kanssa keveytensä vuoksi.

Puuveneen tärkein ainesosa on rakkaus

Veneenveiston koulutuspaikkoja on ajan myötä vähennetty, mutta Suomesta löytyy vielä muutama oppilaitos jossa veneenveistosta voi opiskella itselleen ammatin. Alalla on paljon aikuisopiskelijoita ja suurin osa opiskelijoista on miehiä. Veneen voi oppia rakentamaan kuka tahansa ja toistaiseksi siis materiaaliakin on jäljellä. Veneen rakentaminen vaatii ennemminkin kärsivällisyyttä kuin suuria kädentaitoja. Perinteisen puuveneen rakentaminen kestää 200 – 300 tuntia. Jos veneenveistosta ei hae ammattia vaan kokemusta, voi osallistua vaikkapa kansanopiston veneenrakennuskurssille. Viime vuosina ainakin Viitasaaren opiston kurssit ovat olleet täynnä, joten kiinnostusta harrastetoimintaan riittää. Kurssin vetäjä Jukka Lindeberg huokuu aitoa rakkautta puuveneitä kohtaan ja on iloinen osallistujamääristä. Hän toteaa, että puuvene on tunnelmaltaan miellyttävä, tuntuu oikealta käteen ja lipuu miellyttävän hiljaisesti eteenpäin. Puuvene antaa aallokossa juuri sopivasti periksi, eikä iskeydy paukahtaen veteen niin kuin metallivene. Perinteisen puuveneen salaisuus piileekin juuri siinä, että se on valmistettu ja viimeistelty rakkaudella.