Vapaasukellus haastaa ylittämään omia rajojaan – SLAM Suursaari Race

Vapaasukellus haastaa ylittämään omia rajojaan

  • Home
  • Vapaasukellus haastaa ylittämään omia rajojaan

Vapaasukellus haastaa ylittämään omia rajojaan

Category: Blog

Vapaasukelluksella tarkoitetaan sukellusta ilman hengityslaitteita eli sukeltaja pidättää hengitystään suorituksen ajan ja tasaa painetta syvemmälle mentäessä puhaltamalla ilmaa ulos keuhkoistaan. Vapaasukelluksessa lisävarusteina käytetään kuitenkin räpylöitä ja sukelluslaseja. Usein tarpeen on myös märkäpuku, sillä sukeltaminen on melko hidasta ja ihminen palelee helposti lämpimässäkin vedessä. Lisäksi suoritusten välillä odotellaan aina useita minuutteja, joten märkäpuvun avulla ei tarvitse huolehtia lämmittelystä. Syvälle sukeltaessa erityisesti luonnonvesissä apuna käytetään myös kohti pohjaa laskeutuvaa köyttä, jota sukeltaja seuraa kädellään pitäen näin suunnan kohti pohjaa. Vapaasukellusta voidaan harrastaa joko syvemmälle veteen edeten tai pituuslajina. Vapaasukellus kuuluu monien sukellusseurojen lajivalikoimaan Suomessakin.

Historiassa vapaasukellusta ovat harjoittaneet mm. kalastajat. Jo historialliset metsästäjä-keräilijäheimot turvautuivat vapaasukellukseen kerätessään merikasveja, helmiä ja sientä. Japanissa sukeltajat alkoivat kerätä helmiä jo 2000 vuotta sitten. Antiikin Kreikassa Kalymnoksen saarella oli yhteisö, joka oli tunnettu nimenomaan kylpysienten sukeltamisesta. Sukeltajat sukelsivat jopa 30 metrin syvyyteen hakemaan sientä ja toivat sitä ylös jopa 15 kilon erissä. Myöhemmin erityisesti Välimerellä innostuttiin sukeltamaan arvotavaroita sinne uponneista laivoista, sillä kovat myrskyt aiheuttivat tiuhaan haaksirikkoja. Sukeltajia käytettiin myös sodankäynnissä, sillä he saattoivat huomaamattomasti käydä tarkkailemassa lähestyviä veneitä.

Nykyään vapaasukellus on suosittu, vaikkakin melko nuori vapaa-ajan harrastus. Siinä myös kilpaillaan aktiivisesti. Urheilulajina vapaasukellus on tunnettu muutaman kymmenen vuotta ja maailman vapaasukellusjärjestö on perustettu 21 vuotta sitten. Vapaasukelluksen viralliset kilpailulajit ovat syvyyssukellus, hengityksen pidättäminen ja pituussukellus. Harrastajakunnan kasvaessa maailmanennätyksiä on rikottu jatkuvasti. Ihminen on onnistunut sukeltamaan ilman happilaitteita lähes 130 metrin syvyyteen ja suomalaisetkin ovat sukeltaneet yli 100 metrin syvyyteen. Hengitystä maailmanmestari onnistui pidättämään yli 11 minuuttia. Hallitseva Suomen mestari on 47-vuotias Antero Joki. Hän kertoo 100 metrin rajan ylittämisen olleen tärkeä askel henkisesti, sillä nyt hän tuntee kuuluvansa todellisten huippuvapaasukeltajien kastiin. Hän uskoo, että iästään huolimatta hänen kropassaan on edelleen mahdollisuuksia kehittyä ja Joki aikookin rikkoa vielä nykyisen syvyysennätyksensä.

Vapaasukelluksen eri lajit tukevat toisiaan ja usein harrastajat harjoittelevatkin niitä kaikkia. Aloittelijan kannalta tärkeintä on oppia pidättämään hengitystä oikealla tekniikalla. Vapaasukellusharjoituksissa käydään läpi myös esim. oikea valmistautumistekniikka, hengitys, hiilidioksidin sietämisen kehittäminen, fyysiset harjoitukset ja lihaskunnon parantaminen ja sukellusrefleksien hallitseminen. Oikeaa sukellus- ja uimatekniikkaa opetellaan kokeneempien harrastajien avustuksella usein uimahallissa. Vapaasukeltajan on myös tärkeää oppia rentoutumaan sekä henkisesti että fyysisesti. Rentoutumista auttaa keskittyminen oikeanlaiseen hengitykseen ja tällöin myös kehon happi- ja hiilidioksiditasapaino on kunnossa ennen suorituksen alkamista. Ylihengitys puolestaan johtaa helposti tajunnan menettämiseen, joten sitäkin on tärkeä oppia välttämään. Lisäksi harjoitellaan uintitekniikkaa ja räpylöiden käyttöä.

Vapaasukellus on harrastuksena suhteellinen turvallinen, vaikka toki kyse on ekstreme-harrastuksesta. Onnettomuustapauksissa onnettomuuden syynä on yleensä ollut piittaamattomuus turvatoimista. Vapaasukellusta tulisi aina harrastaa pareittain tai suuremmassa ryhmässä. Hengitystä pidätettäessä on mahdollista, että sukeltaja menettää tajuntansa. Ihmisen menettäessä tajuntansa vedessä, hän tarvitsee nopeasti apua. Porukassa sukeltaessa tämä ei ole ongelma, eikä tajunnan menettämisestä yleensä seuraa mitään vaaraa. Turvallisuutta kannattaa miettiä silloinkin, kun sukelletaan turvalliselta tuntuvassa uimahallissa. Uimavalvojat tai kanssauimarit eivät tunne lajia eivätkä osaa samalla tavoin lukea merkkejä siitä, milloin tilanne on oikeasti vaarallinen.

Suomi on kuuluisa vapaasukellusmaa kansainvälisestikin. Kevään vapaasukelluskausi avataan perinteisesti Asikkalassa Päijänteen jäällä aina 29. maaliskuuta. Asikkala on the rocks -jääsukellustapahtuma houkuttelee paikalle sukeltajia ympäri maailmaa. Tapahtumapaikka Kinisselällä tunnetaan yhtenä Suomen parhaimmista vapaasukelluspaikoista. Selällä näkyvyys voi olla parhaimmillaan jopa yli 70 metriä laajalla alueella.